Ovatko keski-ikäiset naiset äkäisiä ja kärttyisiä?

Sanotaan, että keski-ikäiset naiset ovat kärttyisiä. Jos ja kun näin on;) Yksi syy keski-ikäisten naisten kärttyisyyteen on mielestäni juuri tuo aiemmin esiin tullut näkymättömäksi tuleminen. Kun kaiken sen ohittamisen jälkeen, mitä on jo sanut kokea, vielä siirtyy näkymättömien kastiin, niin onko ihme jos pinna katkeaa. Eikä aleneva hormonitaso tietenkään asiaa helpota.

Nykyiset keski-ikäiset naiset on kasvatettu siihen, että he ovat kilttejä, tottelevaisia, huomaavaisia ja ahkeria. Yksi tuttavani totesi 35-vuotiaana, että hänellä on tunne, että häntä on petetty - raskaimman jälkeen. Tuo kympin oppilas (lukion päästötodistuksen k-a 9,7) ja syöpätutkija jäi mm. työpaikkakiusaamisen johdosta pois työelämästä kohta tohtoriksi valmistuttuaan. Kuten hän sanoi, annettiin ymmärtää että taivas on rajana.. kun hyvin menestyy koulussa ja sitä rataa. Todellisuus onkin sitten jotain ihan muuta.

Hivenen huolestuneena kuuntelen oman pienen tyttäreni työelämähaaveita. Hän haaveilee lastentarhanopettajan ammatista. Ammatti sinänsä on tietysti parhaasta päästä, mutta miksi tuomita itsensä ikuiseen niukkaan elämään.Nuorten naisten PITÄÄ hankkiutua kunnon töihin, tai ainakin heidän pitää tarkasti selvittää, onko huippuduuneissa jotain, joka voisi vähänkään kiinnostaa. Jos naiset tekevät näin joukolla, niin ennen pitkää valta ei enää pakene naisia, ja huippupalkat voivat tulla yhä useamman naisen osaksi.

Tunnen kaksi naismiljonääriä. He ovat molemmat rikastuneet omalla työllään, ei aviomiehen kautta, ei perheyrityksenkään. Minusta ei näytä, että he katuisivat elämässään mitään, yhtään mitään. Molemmat nauttivat elämästään, ja tekevät sen näkyväksi muillekin. Tällaista pitäisi olla lisää.

Tytöt ohittavat hyviä mahdollisuuksia, ihan turhaan. Koodaamaan! Bisnekseen mukaan!
Rikastuminen voi olla sallittua naisillekin. Ja sijoita rahojasi!

Jos menet pienipalkkaiseen työhön, niin miten kustannat lastenhoitovuosien aukot, etkä voi kovin mielelläsi ajatella vapaavuosia työstä..Toisaalta naisten lastentekointoakin voisi alkaa vähän dempata, tai ainakin ohjata tyttöjä toteuttamaan elämässään muutakin kuin hoitoviettiä.

Kuinkahan suuri osa lastenhoitovietistä on ympäristön toiminnan tulosta???
Näkyy miehilläkin toimivan hoitovietti, ainakin osalla, hyvin hekin lapsia hoitavat.

Jos omistat yrityksen, niin sinulle ei niin vain tullakaan huomauttelemaan mistään epäolennaisesta asiasta. Ja olethan huomannut myös, että pääomatulosta menee paljon vähemmän veroa.
Lääkärinkin kannattaa ottaa osa palkasta pääomatulona.

Tiedät varmaan, mistä naisen pienipalkkaisuus johtuu. Kuten aiemmin on jo mainittu, nainenhan on aina näihin asti ollut riippuvainen miehen hyväntahtoisuudesta naisen elättäjänä. Viktoriaaninen ihanne puoelstaan sitoi naisen tiiviimmin kotiin, kodista tuli naisen elämänpiirin keskiö, ja miehen elämänpiiri oli enemmänkin koko maailma. No, liberalismin nimessä naisille piti varata jotain pientä mielenvirkistystä. Niinpä porvarisnaiset sitten alkoivat ottaa tiettyjä, pääasiassa hoivarooleja. Tästä syntyi käsite kutsumustyö. Meillä naisilla ei ole enää varaa kutsumustyöhön.

 

 

 

 

Naisen elämä on kummallista.

Onko naisena oleminen pelkkä hormonien sanelema juttu. Olen alkanut tulla vakuuttuneemmaksi asiasta nyt yhtäkkiä huomaan olevani vaihdevuosioireinen, melko "aikaisin"vieläpä, mutta just the same. Seuraan kiihkeästi vanhenevia naisia ja yritän päästä selvyyteen siitä, mikä minua odottaa.

Naisena oleminen rytmittyy loppujen lopuksi yllättävänkin paljon miessukupuolen mukaan. Kaari Utrion mielestä tämä on ymmärrettävää siinä mielessä, että naisen eloonjääminen on sentään tuhansia vuosia ollut riippuvaista miehen mielistelystä (Hesari tänään 1.3.08) Rankasti sanottu, mutta. Näinhän se taitaa vähän olla.

Sitä mukaa, kun oma estrogeenitaso on vähentynyt, näyttää yhä ilmeisemmältä etteivät naiset hallitse omaa naiseuttaan. Onko naiseuden hallinta annettu miesten tehtäväksi - vaiko siis markkinoiden, tuhokapitalismin, jotka nekin kyllä ovat miehistä hallinnan aluetta?? Tietenkin on paradoksaalista, että useimpien omat miehet ja ainakin osa lähipiirin miehistä on ihan kunnollisia miehiä, eivätkä he näyttäsi olevan osallisia naisten polkemiseen millään tavalla. Tämähän taitaa olla feminismin dilemma - näyttää selvältä että naisia alistetaan, mutta lähipiirissä asiasta puhuminen aiheuttaa jättiläismäisen kiihkeiden ja ansaittujenkin vastalauseiden vyöryn. Asia supistuu jotenkin kohtalonomaisesti hedelmättömäksi juupa-eipästelyksi eikä johda muuhun kuin loukattuihin osapuoliin.

Miksikähän naiset suostuvat kummiin asioihin, niin kuin esimerkiksi esiintymään lähes alastomina mainoskuvissa, kiemurtelemaan MTV:n musiikkivideoilla, laulavat teini-ikäisinä kiimasta, himosta ja halusta - varmaan noin kolmi-nelikymppisten miesten tekemiä "sanoituksia" biiseihin, koreografioita, mitä hyvänsä. Rahanko takia? Miksi naisten itse tekemän musiikin on niin vaikea nousta, tai pysyä suosittuna.

Lennän jatkuvasti työmatkoilla. Koneissa ei juuri ole naisia, muuten kuin pienipalkkaisina lentoemäntinä keimailemassa miehille ja tarjoilemassa heille hymy huulilla, kun yhdet ja samat miehet vertailevat keskenään millaista olikaan seitsemän tähden tai viiden tähden hotellissa...Onko naisen mahdotonta olla keimailematta miehelle - no vanhan tytön siihen ei tarvitse ruveta eikä vastapuoli sitä onneksi enää niin odotakaan.

Toisaalta on hyvää ja levollista siirtyä "näkymättömyyden" vaiheeseen - niinhän sitä sanotaan että yli nelikymppiset naiset muuttuvat miehille näkymättömiksi, ja kyllä siinä tiettyä perää on. Tästähän kirjallisuustoimittaja Suvi Aholakin jossain haastattelussa puhui ja se jäi silloin lievästi sokinomaisesti mieleen. Varmaan miehet"haistavat" alentuneet hormonitasot - tai siis eivät voi haistaa esim. naisen ovulaatiovaihetta-  ja vartaloiden muodonmuutokset pistävät tietysti ensimmäiseksi silmään. _Jadessa näytti olevan juttu, jossa todettiin suurin piirtein niin että mies huomaa naisessa ensimmäiseksi hänen painoindeksinsä. - olipa tarpeellinen tieto. Mistä muuten johtuu, että monet naiset, vaikka olisivat verraten koulutettujakin, eivät tunnu ihan järkeviltä...vähän koulutettu mies voi olla yllättävän haastavaa intellektuaalista seuraa mutta miten on naisten laita...

Tavallaanhan sitä siis  alkaa muistuttaa  suurennettua,sokkivanhennettua pientä tyttöä. Aito pieni tyttö vain on onnellisen tietämätön kaikesta naiseuden painolastista. Omassa pienessä kuopustyttäressäni tosin huomaan, että hänellä on tiettyä intuitiivsta vaistoa asiasta, mutta onneksi suuri hämäryys asiaa vielä armeliaasti peittää.

-Tavallaan ymmärrän sitäkin pariskuntaa, joka puhuttelee vauvaansa nimenomaan vauvaksi, ei tytöksi eikä pojaksi.- No, joka tapauksessa muistutan mentaalisesti siis enemmän tyttöä kuin naista, ja henkisestikin se kyllä alkaa siltä tuntua, heh heh. Estrogeenitason lasku nimittäin häiritsee hippokampuksen toimintaa (en ole biologi etc joten en tiedä fysiologiasta juuri mitään - enkä mistään muustakaan I suppose). Joka tapauksessa henkinen suorituskyky on selvästi laskenut ja ikävä kyllä myös hitaus- kaikella tavalla - on alkanut vaivata. No, ei auta kuin mennä (kuumien) aaltojen mukana. Muuttuukohan olotila, jos aloittaa hormonihoidon. Kohtapa nähdään